Helsinki tulee, oletko valmis... todennäköisesti kyllä, mutta tiesitkös että seurallamme on Helsingissä oma kuvaustiimi paikalla. Kahden kympin kohdalla kannattaa jo alkaa ehostaa meikkausta ja viritellä "ei-tässä-mitään-hätää-hymyä" huulille. Viimeistään Espalle saapuessa on syytä sitten tsekata näyteikkunoista että tukkakin on hyvin. Sillä kun käännytte ja palaatte Espaa pitkin, on valan tehnyt valokuvatiimimme objektiivit ojossa ottamassa teitä vastaan. Tarkkailkaa TaJut-kylttiä, sillä Aarne ja Hannele ovat luvanneet ikuistaa kaikki seuralaiset, jotka erottuvat massasta huitoen, kaatuillen tai yltiöpäisen irtioton muodossa huomion kiinnittäen. Varmistaakseen esteettömän kuvalinjan kannattaa ehkä peesata kärkiryhmää ja rynnistää sitten Espalla ohi, siitähän on jo muutenkin turvallista aloittaa loppukiri...
Toivotan kaikille viileitä kelejä, rapeita geelejä ja kepeitä jalkoja. Muistakaa "muuria" ylittäessänne, että kotijoukot elävät mukana tuskassanne!
4 kommenttia:
Kiitos vaan Tajut-kuvapalvelulle, Aarnelle ja Hannelelle!
Teillä oli komea kyltti ja hyvä kannustus molemmin puolin tietä! Oli mukava jatkaa siitä eteenpäin!
Kuvia odotellen!
Heh, 4:30:41
Kovin paikka oli 36 kilometri, jolloin vauhti hyytyi yli seitsemän minuutin, lonkkaan sattui aika rajusti siinä vaiheessa. se kuusisaaren mäki oli kait sillä kohtaa. nopein kilsa oli 40-41. sen painelin 5,26. tuli monta selkää vastaan. ihan lopussa löysäsin vähän, kuitenkin 5,40 vauhtia, kun tajusin, että en millään pääse kuitenkaan alle 4:30 loppuaikaan.
keskisyke 156, eli 9 pinnaa alempi kuin tukholmassa. en vetänyt ihan niin piippuun kuin siellä ja silti sain 36 minuuttia pois.
pahin moka oli kengännauhan kanssa temppuilu. olin sitonut oikean kengän liian tiukalla ja jouduin korjaamaan kolmeen otteeseen sitä ennen puolimatkaa, jossa olin 2:17 ajassa. eli tulin lopun 2:13 :-)
minusta hesassa juomapuoli toimi loistavasti. miinusta oikeastaan vain wc hommista lähdössä (niitä ei ollut tarpeeksi) ja reitissä itsessään, siis lauttasaaren kohdalla palatessa reitti oli vähän mutkitteleva, meni vähän rytmi sekasin, kun muutenkin oli siinä hankalaa.
Mutta hieno maratooni. lohduttavaa oli muuten lukea hesarista, että voittajakin oli kokenut lopun nousut raskaana :-)
Hyvä Mika!
Kova parannus Tukholman aikaan. Pelkäsimme Paulan kanssa koko ajan, milloin painelet ohi. Ensi kerralla sulta alittuu jo neljä tuntia, tai sitten ei.
no tarkoitus olis, että lähempänä neljää kuin neljää ja puolta. katotaan miten käy :-)
/mika
Lähetä kommentti